Miten kevät 2006 liittyy mitenkään mun tämän hetkiseen elämään? Mitä silloin on tapahtunut ja miten se linkittyy tähän hetkeen?
Olen ollut perjantaina iltapäivällä ja lauantaina Internetional School of Helsingin järjestämässä poikien lentopalloturnauksessa tuomarina. Olen monena vuonna ollut siellä viheltämässä tyttöjen turnausta ja tänä vuonna he järjestivät poikien turnauksen. Turnaukseen osallistuu kansainvälisten koulujen lentopallojoukkueet eri puolilta Eurooppaa, lähinnä itäosista. Pelaajat asuvat turnauksen ajan perheissä.
Keväällä 2006 kävin 8-luokkaa ja koulumme oli mukana Comenius-projektissa "Learning about stories, learning about life". Projektin tapahtuma oli ollut vuotta aiemmin koulussani ja perheeni oli yhtenä majoitusperheenä ja perheessämme majoittui vuoden minua nuorempi puolalainen tyttö, Maja.
Keväällä 2006, kuulutettiin koulun keskusradion kautta joukko oppilaiden nimiä ja ihmettelin luokkakaverini Reetan kanssa, mitä pahaa olimme tehneet. Ja pian meille selvisikin, että lähtisimme toukokuun puolessa välissä Puolaan, Zywieciin vastavierailulle. Kaiken kaikkiaan meitä lähti 7 oppilasta ja kaksi opettajaa. Comenius-projektissa oli mukana myös muun muassa Kyprokselta, Saksasta ja Portugalista.
Projektin ideana oli kertoa eri maiden kansallistarinoita ja perehtyä maan kulttuuriin. Puolassa muutaman päivän ohjelma oli aika tiivis ja paljon päästiin näkemään ja kokemaan puolalaista kulttuuria.
Mun ja luokkakaverini Reetan tehtäväksi oli reissua varten tehdä esitys Suomesta ja sen kaveriksi teimme myös pienen tietovisan. Meidän osuutemme lauantai-illan musiikkiosuuksissa oli 9-luokkalaisten pitkän musan porukaa pienempi. Tietenkin kannoin esityksiin oman korteni kekoon kuljettamalla pari kannelta matkalaukussani.
Lauantaina illalla projektin tiimoilta järjestettiin iso tapahtuma koululla, jota varten se muun muassa koristeltiin. Jokainen koulu esitti omaan kulttuuriinsa liittyviä esityksiä.
Vapaa-aikaa myös oli ja pääsimme kaveriporukalla käymään pizzalla tai kurkkaamassa Majan äidin hammaslääkäriasemalle.
Majan kanssa ollaan edelleen yhteyksissä ja yhteydenpito on helppoa Facebookin ja instagramin kautta. Muutama vuosi sitten Puolassa ollessani yritimme Majan kanssa tavata, mutta aikataulut menivät vähän ristiin. Tarkoitus on kyllä nähdä ja aina silloin tällöin vaihdamme kuulumisia.
Palatakseni tähän hetkeen, oli jo ISH:lla turnauksen aikana nähtävissä, että oppilaat ovat tutustuneet nyt tai jo aiemmin ja kannustivat toisiaan. Kotimaasta tai koulusta riippumatta kaverisuhteita on syntynyt tai syntymässä. Onhan se hienoa, jos on ystäviä ympäri Eurooppaa tai maailmaa!
Kohta matkalaukun pakkaamiseen, kun päivän työt on tehty! Mukana ainakin biksut, aurinkorasva ja fläbärit. Me ollaan niin ansaittu se!
T. Sini
Olen ollut perjantaina iltapäivällä ja lauantaina Internetional School of Helsingin järjestämässä poikien lentopalloturnauksessa tuomarina. Olen monena vuonna ollut siellä viheltämässä tyttöjen turnausta ja tänä vuonna he järjestivät poikien turnauksen. Turnaukseen osallistuu kansainvälisten koulujen lentopallojoukkueet eri puolilta Eurooppaa, lähinnä itäosista. Pelaajat asuvat turnauksen ajan perheissä.
Keväällä 2006 kävin 8-luokkaa ja koulumme oli mukana Comenius-projektissa "Learning about stories, learning about life". Projektin tapahtuma oli ollut vuotta aiemmin koulussani ja perheeni oli yhtenä majoitusperheenä ja perheessämme majoittui vuoden minua nuorempi puolalainen tyttö, Maja.
Keväällä 2006, kuulutettiin koulun keskusradion kautta joukko oppilaiden nimiä ja ihmettelin luokkakaverini Reetan kanssa, mitä pahaa olimme tehneet. Ja pian meille selvisikin, että lähtisimme toukokuun puolessa välissä Puolaan, Zywieciin vastavierailulle. Kaiken kaikkiaan meitä lähti 7 oppilasta ja kaksi opettajaa. Comenius-projektissa oli mukana myös muun muassa Kyprokselta, Saksasta ja Portugalista.
Projektin ideana oli kertoa eri maiden kansallistarinoita ja perehtyä maan kulttuuriin. Puolassa muutaman päivän ohjelma oli aika tiivis ja paljon päästiin näkemään ja kokemaan puolalaista kulttuuria.
Mun ja luokkakaverini Reetan tehtäväksi oli reissua varten tehdä esitys Suomesta ja sen kaveriksi teimme myös pienen tietovisan. Meidän osuutemme lauantai-illan musiikkiosuuksissa oli 9-luokkalaisten pitkän musan porukaa pienempi. Tietenkin kannoin esityksiin oman korteni kekoon kuljettamalla pari kannelta matkalaukussani.
 |
| Reetta ja mä valmiina esitykseen ja tietenkin IN ENGLISH!
Tutuksi tulivat muun muassa Zywiecin kaupungin maamerkit sekä tietenkin koulu. Yhtenä päivänä lähdimme aikaisin aamulla bussilla Krakovaan. Krakovassa kävimme Wielczkan suolakaivoksella sekä Wawelin linnassa, unohtamatta Adam Micheiwiczin patsasta, joka on Zywiecin koulun suojelija-pyhimys. Kyseiseen retkipäivään oli Majan äiti koonnyt todella hyvän eväspaketin. Kaikella kunnioituksella, en ole ennen sitä saanut niin hyviä eväitä!
|
 |
| Musisoivat sedät Wawelin linnalla |
 |
| Krakovassa Adam Mickiewiczin patsas |
 |
| Koulun luokkahuone |
Lauantaina illalla projektin tiimoilta järjestettiin iso tapahtuma koululla, jota varten se muun muassa koristeltiin. Jokainen koulu esitti omaan kulttuuriinsa liittyviä esityksiä.
 |
| Bulgarian koulun esitys kansallispuvuissa |
 |
| Koulun koristelua |
Vapaa-aikaa myös oli ja pääsimme kaveriporukalla käymään pizzalla tai kurkkaamassa Majan äidin hammaslääkäriasemalle.
 |
| Pihtejä ei tällä kertaa tarvittu ;) |
 |
| Kävimme myös syömässä Zywieciläisessä ravintolassa Majan perheen kanssa. |
 |
| Krakovan kauppahalli |
Majan kanssa ollaan edelleen yhteyksissä ja yhteydenpito on helppoa Facebookin ja instagramin kautta. Muutama vuosi sitten Puolassa ollessani yritimme Majan kanssa tavata, mutta aikataulut menivät vähän ristiin. Tarkoitus on kyllä nähdä ja aina silloin tällöin vaihdamme kuulumisia.
Palatakseni tähän hetkeen, oli jo ISH:lla turnauksen aikana nähtävissä, että oppilaat ovat tutustuneet nyt tai jo aiemmin ja kannustivat toisiaan. Kotimaasta tai koulusta riippumatta kaverisuhteita on syntynyt tai syntymässä. Onhan se hienoa, jos on ystäviä ympäri Eurooppaa tai maailmaa!
Kohta matkalaukun pakkaamiseen, kun päivän työt on tehty! Mukana ainakin biksut, aurinkorasva ja fläbärit. Me ollaan niin ansaittu se!
T. Sini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti